Maaseutua on kehitettävä- maaseutuna!
Sipoon maaseutu kehityksen uralle!
Yhdyskuntasuunnittelun lähtökohtana toimii usein helposti saatava kartta, joka kuvaa kaava-aluetta maantieteellisesti.Toinen ja yhtä tärkeä lähtökohta suunnitteluun on alueen asukkaat, erityisesti heidän ongelmansa ja toiveensa.
Åbo Akademin aluepoliittisen osaston tekemä selvitys osoitti, että ne ihmiset, jotka jäivät asumaan maalle, eivätkä muuttaneet kaupunkiin, tekivät näin selkeillä perusteilla, eivätkä paremman puutteesta. Perustelut olivat vallitsevat paikalliset olosuhteet, toiminnat ja olemassa olevat mahdollisuudet, esimerkiksi, että kylässä tehtiin asioita yhdessä.
Sipoon maaseudun nykyiset asukkaat kuuluvat tähän ryhmään. Pääkaupungin naapuruus ja läheisyys tarjoavat liiankin monta yritysideaa ja mahdollisuutta maa- ja metsätalouden ohella. Jos toiminta kuitenkin vaatisi rakentamista maaseudulla yleisimmän kaavamerkinnän alueella, yrittäjän on hyödyllistä, houkuttelevaa ja jopa pakko naamioida toimintansa niin, että se mahtuu maa- ja metsätalouden pakkopaitaan. Olkoonkin,että naamiointi on ohitettavissa. Tämä on kuitenkin turha este.
Maalla olemme tottuneet pärjäämään omin päin ja itse ratkaisemaan ongelmamme. Vasta toissijaisesti huudammekuntaa avuksi, esim. rakentamaan kunnallistekniikkaa tai valokaapeliverkostoa. Maanviljely on opettanut jatkuvan työnteon tekniikkaa ja taitoa. Usein toistunut kuvio on, että talon jälkeläinen pääoman puutteessa askeleittain, useankin vuoden aikana, pikkuhiljaa rakentaa ja kunnosta taloaan ja asumustaan.
Näiden inhimillisten resurssien hyväksikäyttö edellyttäisi maaseudun elinkeinoelämälle lisää vapausasteita sallimalla muitakin elinkeinoja kuin maa- ja metsätaloutta. Sellaisen kaavoituksen kautta Sipoon maaseutu pääsisi kehityksen uralle ja voisi magneetin lailla vetää puoleensa yrityshakuisia uusia asukkaita. Sellainen on kuulemma IKEA:n kotikunta Ruotsin Smålandissa.
Eräs asiantuntija sanoi, että tällainen kaavoitus on mahdotontalakien ja asetuksien takia. Jos näin on, mitkä lait?
Yllä hahmoteltua maaseudun kehittämistä tuskin voidaan nähdä uhkana kunnan tonttimyynnille. Tälle varmuudella löytyy tarpeeksi apajia taajamissamme, jotka jo täyttä vauhtia lähenevät Kerava-tyyppistä yhdyskuntasuunnittelua. Tämän ei kuitenkaan tarvitse olla esteenä sille, että osa kunnastamme jatkaa kehittyvänä ja kukoistavana maaseutuna.
Gumbostrandissa 29.8.2023
Gustav Tallqvist